Lakiesityksen ja uudistuksen tavoitteena on vähentää rahanpesulain tulkinnanvaraisuutta ja näin selkeyttää rahanpesun ilmoitusvelvollisten toimijoiden toimintaympäristöä.

Ehdotuksen keskeinen sisältö pähkinänkuoressa

Rahanpesulain uudistus tulee sisältämään monia pieniä, mutta varsin tarpeellisia tarkennuksia, mutta myös pari isompaakin asiaa. Seuraavassa nostoja uudistuksen keskeisimmästä sisällöstä:

• Lain soveltamisalan täsmennys: tarkennetaan, että rahanpesulaki soveltuu tilintarkastajiin myös muulloin, kun lakisääteistä tilintarkastusta tehtäessä
• Rahanpesulain määritelmiä korjataan ja täsmennetään sekä yhtenäistetään kautta linjan laissa käytettyjä käsitteitä. Mm. epäilyttävän liiketoimen määritelmä täsmentyy. Voimassa olevassa rahanpesulaissa esiintyy useita epäilyttävää tai poikkeavaa toimintaa tarkoittavia käsitteitä, joista osa on synonyymeja keskenään, mutta joita käytetään laissa keskenään ristiriitaisissa merkityksissä.
• Pakote- ja jäädytyspäätökset tulee jatkossa huomioida osana KYC-prosessia: Ilmoitusvelvollisen tulee huomioida asiakkaan tuntemista koskevissa menettelyissään EU:n pakoteasetuksiin sekä Suomen kansallisen jäädyttämislain velvoitteet nimettyjen tahojen varojen jäädyttämiseksi.
• Poliittisesti vaikutusvaltaiseen henkilöön liittyvä ominainen riski on otettava huomioon vähintään 12 kuukautta sen jälkeen, kun henkilö ei enää toimi ko. tehtävässä. Nykylain sanamuodon mukaan PEP-statusta nimenomaan ei tarvitse huomioida enää 12 kuukauden jälkeen (tämä säännös voimaan vasta 2023).
• Ilmoitusvelvollisilla on jatkossa oikeus käsitellä yleisesti saatavilla olevaa asiakkaaseensa tai asiakkaan tosiasialliseen edunsaajaan kohdistuvaa rikostuomiota tai rikosta koskevaa tietoa (tieto säilytettävä erillään asiakasrekisteristä).
• Asiakkaan tuntemisvelvollisuuteen lisätään poikkeus, joka koskisi yleisistä edunvalvojista kirjattavia tietoja (tämä säännös voimaan vasta 2023).
• Valvojille tulee toimivalta valvoa ilmoitusvelvollisten pakotesääntelyn noudattamista ja mahdollisuutta määrätä hallinnollisia seuraamuksia, jos ilmoitusvelvollisen menettelyissä on puutteita.
• Rahanpesun selvittelykeskukselle annetaan oikeus saada pyynnöstä valvojien laatimat riskiarviot
• Valvojille tulee oikeus tehdä virtuaalisia tarkastuksia ja rikemaksun alarajaa lasketaan 1000 euroon.
• Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.4.2022.

"Pakote- ja jäädytyspäätökset tulee jatkossa huomioida osana KYC-prosessia"

Kokonaisuudessaan jo voimaan tulleiden ja nyt tulevien muutosten jälkeen rahanpesulainsäädäntö alkaa vähitellen muodostaa kohtuullisen loogisen kokonaisuuden. Tähän asti ilmoitusvelvollisten yritysten keskeisiäkin asiakassuhteisiin ja asiakkaiden on-boarding -prosessiin liittyviä seikkoja on ollut sääntelyn piirissä, mutta sääntely on ollut harmillisen aukollista – esimerkkinä juuri mm. puuttuneet asiakkaan ”riskisyyden” määrittelyn kriteerit.