Yleistä rahanpesulaista

Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (28.6.2017/444) eli niin sanottu uusi rahanpesulaki astui voimaan 3.7.2017 EU:n rahanpesudirektiivin täytäntöönpanon myötä.

Lakiin tehtiin joitakin täsmennyksiä ja sen soveltamisalaa laajennettiin vuoden 2019 alussa. Laki korvasi vanhan rahanpesulain ja toi mukanaan uusia velvoitteita perinteisten finanssialan toimijoiden lisäksi myös esimerkiksi vakuutusedustajille, kiinteistönvälitysliikkeille, kirjanpitäjille sekä yrityskonsultointia ja oikeudellisia palveluita tarjoaville yrityksille. Velvoitteet koskevat myös sellaisia tavaroiden myyjiä ja välittäjiä, jotka ottavat yhtenä tai toisiinsa liittyvinä suorituksina vastaan käteismaksuna vähintään 10 000 euroa. Uuden lain tarkoituksena on ohjata edellä tarkoitettuja ilmoitusvelvollisia aiempaa selvemmin tunnistamaan ja arvioimaan omaan toimintaansa liittyviä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä. Lain mukaan ilmoitusvelvollisten on muun muassa tunnistettava asiakkaansa, seurattava asiakkaiden liiketoimintaa, tehtävä ilmoitus asiakkaan epäilyttävistä liiketoimista ja huolehdittava, että rahanpesulain velvoitteet tunnetaan ja niitä osataan noudattaa elinkeinonharjoittajan toiminnassa.

Asiakkaan tunnistaminen ja tunteminen

Asiakkaan tunnistaminen ja tunteminen ovat keskeisimmät rahanpesulain ilmoitusvelvolliselle asettamista velvollisuuksista.

Tunnistamisen avulla varmistutaan siitä, että ilmoitusvelvollinen tietää kenen varoja ja kenen toimeksiannosta liiketoimia tehdään. Rahanpesulain mukaan ilmoitusvelvollisen on tunnistettava asiakkaansa asiakassuhdetta perustettaessa ja tunnettava asiakkaansa koko asiakassuhteen keston ajan siten, että se voi havaita asiakkaan toiminnassa mahdollisesti tapahtuvat poikkeukselliset liiketoimet. Tarvittaessa liiketoimeen liittyvien varojen alkuperä on myös selvitettävä. Ilmoitusvelvollinen ei saa perustaa tai ylläpitää asiakassuhdetta, jos se ei pysty toteuttamaan asiakkaan tuntemiseksi rahanpesulaissa säädettyjä toimia.

Ilmoitusvelvollisuus epäilyttävistä liiketoimista

Ilmoitusvelvollisella on velvollisuus tehdä ilmoitus asiakkaan toiminnassa havaitusta epäilyttävästä liiketoimesta ja terrorismin rahoittamisen epäilystä Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle.

Ilmoitus on tehtävä lain mukaan riippumatta siitä, onko asiakassuhde perustettu tai siitä kieltäydytty, tai onko liiketoimi suoritettu, keskeytetty tai siitä kieltäydytty. Lisäksi jos ilmoitusvelvollinen havaitsee asiakkaissaan jäädytys- tai pakotelistalla olevan henkilön tai yhteisön, on havainnosta ilmoitettava viipymättä Helsingin ulosottovirastolle ja pidättäydyttävä kaikista kyseisen henkilön tai yhteisön varoihin kohdistuvista toimista.

Sisäiset toimintaperiaatteet ja menettelytavat

Ilmoitusvelvollisella on oltava riittävät toimintaohjeet ja menettelytavat tunnistettujen riskien tehokkaan hallinnan ja vähentämisen varmistamiseksi.

Ilmoitusvelvollisen on huolehdittava, että sen palveluksessa olevat saavat koulutuksen rahanpesulain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen varmistamiseksi ja, että heillä on mahdollisuus sisäisen riippumattoman ilmiantojärjestelmän kautta ilmoittaa rahanpesulain määräysten epäillystä rikkomisesta. Ilmoitusvelvollisen on myös nimettävä henkilö, joka vastaa rahanpesulain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen sisäisestä valvonnasta, jos se on perusteltua ilmoitusvelvollisen koko ja luonne huomioon ottaen.

Seuraamukset velvollisuuksien laiminlyömisestä

Rahanpesulain velvoitteiden laiminlyönnistä tai rikkomuksista valvontaviranomainen voi määrätä ilmoitusvelvolliselle rikemaksun, julkisen varoituksen tai seuraamusmaksun.

Ilmoitusvelvollinen voi myös syyllistyä tuottamukselliseen rahanpesuun esimerkiksi silloin, jos se avustaa tai neuvoo asiakasta sijoitustoiminnassa, peiteyhtiöiden perustamisessa tai varojen siirrossa, vaikka sillä on aihetta suhtautua epäillen asiakkaan liiketoimiin.

Kysymyksiä ja vastauksia



Mitä on rahanpesu?

Rahanpesu tarkoittaa rikollisilla toimilla saavutettujen rahavarojen alkuperän peittelyä tai häivytystä, jonka tarkoituksena on saada varat näyttämään laillisesti ansaitulta varallisuudelta.

Mitä on terrorismin rahoittaminen?

Terrorismin rahoittaminen ymmärretään toiminnaksi, jossa kerätään tai mahdollistetaan varojen kerääminen terroritekojen suorittamiseksi.

Mitä KYC tarkoittaa?

KYC on lyhenne sanoista Know Your Customer ja tarkoittaa asiakkaan tunnistamista ja tuntemista.

Mitä AML tarkoittaa?

AML on lyhenne sanoista Anti-Money Laundering ja tarkoittaa Euroopan Unionissa ja Suomessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä varten säädettyjä lakeja ja siihen liittyviä velvoitteita.

Mitä tietoja tarvitaan asiakkaan tunnistamiseksi ja tuntemiseksi?

Ilmoitusvelvollisen on tunnistettava asiakkaansa ja todennettava tämän henkilöllisyys vakituista asiakassuhdetta perustettaessa tai mikäli satunnaisen asiakkaan liiketoimen suuruus tai toisiinsa kytkeytyvien liiketoimien suuruus yhteensä on vähintään 10 000 euroa. Oikeushenkilön osalta velvoite koskee myös asiakkaan edustajien ja tosiasiallisten edunsaajien henkilöllisyyden tunnistamista. Lisäksi tulee selvittää asiakkaan, tämän tosiasiallisen edunsaajan ja lähipiirin mahdollinen poliittinen vaikutusvalta. Tunnistamisen ja henkilöllisyyden todentamisen lisäksi ilmoitusvelvollisen on seurattava asiakkaansa ja tämän tosiasiallisten edunsaajien toimintaa koko asiakassuhteen keston ajan niin, että tavanomaisesta poikkeaviin liiketoimiin on mahdollista kiinnittää huomiota. Tarvittaessa liiketoimeen liittyvien varojen alkuperä on selvitettävä. Se, kuinka paljon asiakkaan toimintaa koskevia tietoja tulee hankkia ja mistä lähteistä, riippuu siitä, mitä ilmoitusvelvollinen pitää asiakaskohtaisen riskiarvionsa perusteella tarpeellisena. Käytettävät menettelyt asiakkaan tuntemiseen voidaan jakaa riskiarvion perusteella normaaliin, yksinkertaistettuun sekä tehostettuun menettelyyn. Yksinkertaistettua asiakkaan tuntemismenettelyä voi soveltaa tilanteissa, joihin liittyy vähäinen rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riski. Tehostettua menettelyä tulee puolestaan soveltaa jos asiakassuhteeseen tai yksittäiseen liiketoimeen liittyy tavanomaista suurempi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski esimerkiksi asiakkaan tai tämän lähipiirin poliittisen vaikutusvallan johdosta taikka jos liiketoimilla on liittymäkohta komission yksilöimiin korkean rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskin valtioihin.

Kuka on tosiasiallinen edunsaaja?

Ilmoitusvelvollisen on tunnistettava ja pidettävä yllä riittäviä, tarkkoja ja ajantasaisia tietoja asiakkaan tosiasiallisista edunsaajista ja tarvittaessa todennettava näiden henkilöllisyys. Tosiasiallisella edunsaajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä, jolla on yrityksessä yli 25 prosentin omistusoikeus tai äänivalta, tai joka muulla tavoin tosiasiallisesti käyttää yrityksessä määräysvaltaa. Omistus- tai äänioikeuden käyttö voi olla suoraa tai välillistä, eli toisen yhteisön kautta tapahtuvaa. Yrityksellä voi olla edellytykset täyttäviä edunsaajia yksi tai useampia, tai ei yhtään edunsaajaa. Jos tosiasiallista edunsaajaa ei pystytä tunnistamaan tai edellytykset eivät muilta osin täyty, tosiasiallisina edunsaajina pidetään tarkasteltavana olevan oikeushenkilön hallitusta tai vastuunalaisia yhtiömiehiä, toimitusjohtajaa tai muuta vastaavassa asemassa olevaa henkilöä.

Mitä PEP-henkilöllä tarkoitetaan?

Poliittisesti vaikutusvaltaisella henkilöllä (PEP, politically exposed person) tarkoitetaan henkilöä, jolla on tai on ollut tärkeitä virallisia tehtäviä, tai tällaisten henkilöiden perheenjäseniä tai työtovereita. Tunnistettaviksi poliittisesti vaikutusvaltaisina henkilöinä on laissa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä määritelty seuraavat: 1. Valtionpäämies, ministeri 2. Kansanedustaja (Suomi, EU) 3. Poliittisten puolueiden johtoelinten jäsen 4. Ylimpien tuomioistuinten jäsen 5. Tilintarkastustuomioistuimen ja valtiontalouden tarkastusvirastoa (tai vastaavan valtion varainhoitoa tarkastavan ylimmän päättävän elimen) jäsen 6. Keskuspankin johtokunnan jäsen 7. Suurlähettiläs tai asiainhoitaja 8. Puolustusvoimissa vähintään kenraalikuntaan kuuluvana upseeri 9. Valtion kokonaan omistaman yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimen jäsen 10. Kansainvälisten yhteisöjen johtaja, varajohtaja ja hallituksen jäsen Lisäksi on tunnistettava poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön lähipiiriin kuuluvat: 11. Aviopuoliso tai siihen rinnastettava kumppani 12. Lapset ja heidän aviopuolisonsa tai siihen rinnastettavat kumppaninsa 13. Vanhemmat 14. Yhtiökumppanit

Mikä on pakotelista?

Kansainvälisillä pakotteilla tarkoitetaan nimettyihin tahoihin kohdistuvia taloudellisen tai muun yhteistyön rajoituksia, joiden tavoitteena on vaikuttaa kyseisen tahon harjoittamaan politiikkaan tai toimintaan, jonka on katsottu olevan uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Merkittävimpiä Euroopan alueen pakotteiden asettajia ovat YK:n turvallisuusneuvosto sekä Euroopan Unioni. Pakotteet voivat olla terrorismin torjumiseksi annettuja finanssipakotteita tai muita varojen jäädyttämistä tarkoittavia finanssipakotteita. Pakotelistoihin otettavien henkilöiden ja yhteisöjen Euroopan unionista löytyvä omaisuus on jäädytettävä, ja heidän kanssaan on kieltäydyttävä kaikenlaisista liiketoimista. Jos ilmoitusvelvollinen havaitsee asiakkaissaan jäädytys- tai pakotelistalla olevan henkilön tai yhteisön, on havainnosta myös ilmoitettava viipymättä Helsingin ulosottovirastolle. Terrorismin torjumiseksi tehtyjen kansallisten varojen jäädyttämistä koskevien päätösten sekä terrorismin vastaisten pakotesäädösten rikkominen on säädetty rangaistavaksi rikoslaissa (RL 46:1.3)

Mitä ilmoitusvelvollisen laatima riskiarvio tarkoittaa?

Rahanpesulaki edellyttää, että ilmoitusvelvollinen laatii omaa toimintaansa koskevan riskiarvion rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Riskiarviota on päivitettävä säännöllisesti ja se on toimitettava toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle tämän pyynnöstä. Ilmoitusvelvollisen on kyettävä riskiarviossaan arvioimaan, liittyykö sen asiakkaisiin, taustahenkilöihin, liiketoimintaan tai liiketoimiin sellaisia piirteitä, jotka muodostavat suuremman rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riskin. Ilmoitusvelvollisen oma riskiperusteinen arviointi muodostaa pohjan niille toimenpiteille, joita tämän on tehtävä asiakkaidensa tuntemiseksi sekä asiakkaiden toiminnan seuraamiselle. Riskiarvio auttaa niin ollen ilmoitusvelvollista suunnittelemaan omat toimintaperiaatteet, menettelytavat ja valvonnan niin, että ne ovat oikeasuhteiset toimintaan kohdistuvaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiin nähden. Ohje riskiarvion laatimiseksi löytyy muun muassa aluehallintoviraston sivulta http://www.avi.fi/web/avi/riskiarvio.

Mitä tarkoittaa vahva sähköinen tunnistaminen?

Vahvalla sähköisellä tunnistamisella tarkoitetaan henkilöllisyyden todentamista sähköisesti. Vahvan sähköisen tunnistamisen avulla kuluttajat voivat turvallisesti vahvistaa henkilöllisyytensä erilaisissa sähköisissä palveluissa ja sähköisten asiointipalveluiden tarjoajat voivat tunnistaa asiakkaansa.

Voiko velvoitteen noudattamatta jättämisestä seurata sanktioita?

Rahanpesulain velvoitteiden laiminlyönnistä tai rikkomuksista valvontaviranomainen voi määrätä ilmoitusvelvolliselle rikemaksun, julkisen varoituksen tai seuraamusmaksun riippuen menettelyn laadusta, laajuudesta ja kestosta. Ilmoitusvelvollinen voi myös syyllistyä tuottamukselliseen rahanpesuun esimerkiksi silloin, jos se avustaa tai neuvoo asiakasta sijoitustoiminnassa, peiteyhtiöiden perustamisessa tai varojen siirrossa, vaikka sillä on aihetta suhtautua epäillen asiakkaan liiketoimiin.

Kuka rahanpesulain velvoitteiden noudattamista valvoo?

Rahanpesulain mukaisia ilmoitusvelvollisia valvovia viranomaisia ovat finanssisektorin ilmoitusvelvollisten osalta Finanssivalvonta, mannermaan rahapelitoiminnan osalta Poliisihallitus, tilintarkastajien osalta Patentti- ja rekisterihallitus ja muiden ilmoitusvelvollisten osalta Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Ahvenanmaan maakunnan viranomaiset vastaavat Ahvenanmaan rahapelitoiminnan ja kiinteistönvälitystoiminnan valvonnasta. Lisäksi Suomen Asianajajayhdistys valvoo asianajajia.

Miten asiakkaan tuntemistietoja tulee säilyttää?

Asiakkaan tuntemista ja epäilyttäviä liiketoimia koskevat tiedot pitää dokumentoida ja säilyttää erillään asiakastiedoista. Näihin tietoihin asiakkaalla ei ole tarkastusoikeutta. Asiakastietojen ja tarvittaessa asiakirjojen säilytysaika on viisi vuotta asiakassuhteen päättymisestä tai yksittäisen liiketoimen suorittamisesta. Jos asiakas on etätunnistettu, myös tiedot todentamisessa käytetystä menettelystä tai lähteistä tulee säilyttää.