Varaa demo

Whistleblowing- eli ilmoittajansuojalain käsittely etenee

Petteri Tenhunen kirjoitti 17.01.2022

EU:n Whistleblowing- direktiiviin perustuva kansallinen ns. ilmoittajansuojalaki on tulossa eduskunnan käsittelyyn keväällä 2022. Näin ollen laki olisi tulossa voimaan todennäköisesti syksyllä 2022. Direktiivin mukaisesti kaikkien rahanpesulain tarkoittamien ilmoitusvelvollisten tulee järjestää työntekijöilleen ja määrätyille muille työhön liittyville sidosryhmille mahdollisuus ilmoittaa mahdollisista epäillyistä lainrikkomuksista tai väärinkäytöksistä.

Edistyneimmätkään ratkaisut eivät voi jäädä paikalleen, vaan modernilta ohjelmistolta edellytetään jatkuvaa kehittymistä asiakastarpeiden muuttuessa.

Ilmoittajansuojalaki tulee asiallisesti koskemaan sekä julkisen sektorin toimijoita että yrityksiä tiettyjen oikeudenalojen lainrikkomuksiin liittyen. Yhtenä näistä on rahanpesun estämiseen liittyvät velvoitteet.

Whistleblower-direktiivi

Direktiivi velvoittaa kaikkia rahanpesulain tarkoittamia ilmoitusvelvollisia luomaan ilmoitusmenettelyn ja järjestämään organisaatioonsa ilmoituskanavan, joka on julkaistu niin organisaation työntekijöiden kuin sidosryhmien saataville. Lain velvoite sisäisen ilmoituskanavan perustamisesta koskee yrityksen koosta tai henkilömäärästä riippumatta kaikkia rahanpesulain ilmoitusvelvollisia. Ilmoittajansuojalaki soveltuu näin ollen, vaikka yrityksessä ei olisi muita työntekijöitä kuin yrittäjä itse. Direktiivi velvoittaa kaiken kokoisia organisaatioita, sillä ilmoituskanavan käyttö koskee kaikkia yhteistyössä toimivia tahoja ja ilmoituksen tekijänä voi olla kuka tahansa henkilö, joka on esimerkiksi työnsä puolesta yhteydessä kyseiseen organisaatioon. Ilmoittaja voi olla esimerkiksi organisaation työnhakija, nykyinen tai entinen työntekijä, vapaaehtoistyöntekijä, hallintoelimen jäsen, osakkeenomistaja tai alihankkijayrityksessä työskentelevä henkilö.

Ilmoitusvelvollisella on oltava menettelytavat, joita noudattamalla sen palveluksessa olevat tai asiamiehet voivat ilmoittaa yrityksen sisällä riippumattoman kanavan kautta tämän lain ja säännösten epäillystä rikkomisesta.

"Ilmoituskanava on toimiva työkalu, joka mahdollistaa epäkohtien ilmoittamisen matalalla kynnyksellä ja helpottaa samalla organisaatiota selvittämään asiat sisäisesti."

Rahanpesulain mukainen velvoite koskee vain menettelytavan luomista. Se ei edellytä, että käytössä olisi välttämättä tietojärjestelmä eikä edellytä, että ilmoitusmenettelyn tulisi välttämättä olla anonyymi eli voidaan sallia menettelytapa, jossa ilmoittaja on tunnistettavissa. Anonyymin ilmoittamisen mahdollistava kanava luonnollisesti on suositeltava. Ilmoitusta koskevat tiedot on ilmoituksen vastaanottajan pidettävä salassa. Ilmoitusmenettelyn perustamisen laiminlyönti on sanktioitu rahanpesulaissa.

Ilmoituksen yhteydessä huomioitavana, että ilmoituksen vastaanottajalla on seitsemän vuorokautta aikaa antaa kuittaus ilmoituksen vastaanottamisesta ja 90 vuorokautta aikaa vastata ilmoitukseen. DOKSin ilmoituskanava mahdollistaa anonyymin ilmoittamisen ja helpottaa ilmoituksen käsittelyn dokumentointia.

Petteri Tenhunen on yksi Suomen Tunnistetieto Oy:n partnereista. Petteri vastaa asiakkuuksista ja onkin usein ensimmäisiä kontakteja uusien tuttavuuksien ja demoesittelyiden parissa. Pitkällä liikejuridiikan taustalla Petteri tekee arvokasta asiantuntijatyötä ja hallitsee DOKS-palvelun eri osa-alueet aina ruohonjuuritasolta laajoihin integraatio- ja implementointihankkeisiin saakka. Suomen Tunnistetieto Oy kehittää palveluaan jatkuvasti ja kuten kaikilla henkilöstössämme, myös Petterillä on erityisen vahva rooli asiakastarpeiden kartoituksessa ja täyttämisessä. Toiveena on luoda pitkäaikaisia ja kestäviä asiakassuhteita.